Čálli lea mátkkoštan girdiin Oslos, biillain Evenáššis, seakka geainnuid mielde vuos alla váriid gaskka ja dasto dakkár guovllu čađa mii čálli mielas lea bárohis ja guorba eanadat. Stuora vilges bieggamillot nuppi bealde geainnu ja nuppi bealde ges riššet muohttagat ja jieŋat stuora guorbmebiillain mat ovddal bohtet. Girona rájes, gos máilmmi čiekŋaleamos ruovdemálbmaruvke lea, leabbana eanadat, ja das davás guvlui mannán biilageaidnu meastta ávdin vuovdeeatnamiid čađa, gos lea stuora vejolašvuohta deaivat oaidnit sihke bohccuid, sarvvaid ja riebaniid.
Go ollejetne Britta Marakatt-Labba dállui, doppe dearvvahit váimmolaččat munno bargoguimmiin Randi Godøin, ja láidestit munno liegga gievkkanii. Dáppe, birrasiid 12 km nuortadavábealde Girona, gos giđđa bás ládje vuhtto sogiid ruodnájeaddji urbbiin, moai gusso njálgámus bohccobiergomállása ja muosáhetne liekkus smáđáhkesvuođa.
Mii leat lihtodan deaivvadit ságastallat Marakatt-Labba dáiddalaš eallima birra, mas guovddážii bidjat bargoproseassa ja dan go sággama lea válljen váldo ovdanbuktinvuohkin. Dalle lei son bárrahis bargame dáidagiin mii galgá čiŋahit Beaivváš sámi nationála teáhtera vistti Guovdageainnus, masa lea válljen eará formáhta go dábálaččat. Dán háve ii šatta govda, muhto baicca guhkes muitalus mii álgá vuollin ja badjána bajás guvlui. Bajimusas čohkká rievssat dego mytologalaš sivdnádussan. Jus ilá lahka boahtá, de sáhttá dat dieđihit jápmima, muhto dat lea maiddái árvvolaš ja poehtalaš ovddasteaddji eanadagas gos muđui eai leat báljo earát go bohccot. Dán dáidagis bohtet ovdan deaŧalaš oasit Guovdageainnu historjjás, earret eará Guovdageain-stuimmit 1852:s; ja lávvu, mas oaidnit lávu hámi ja sisdoalu, loaiddu ja sokki. Máŋgga ládje čoahkkáigeassá dát dáidda su iežas dáiddalaš eallima, gos muitalusat sápmelaččaid beaivválaš eallimis, luonddu ja birrasa gáhtten, niegut ja mytologiija leat čalbmáičuohcci fáttát. Dáppe, dán čuvges ja saddjás bargolanjas lea son olu jagiid golahallan lohkameahttun bargodiimmuid erenoamáš čavga bargomovttain.
Marakatt-Labba mearridii áigá juo bargat tekstiilaávdnasiiguin. Mánnán juo válddii son oahpa eatnis dujiin, ja 16 jahkásažžan álggii son fidnoskuvlii gos válljii goarruma ja gođđima váldosuorgin. Son muitala:
"Mun dihten maid mun háliidin ja dárbbašin govda fágalaš duogáža. Fidnoskuvlajagit adde munnje deaŧalaš dieđuid tekstiilaávdnasiid birra ja movt iešguđetge kvalitehtaid gieđahallat, mii bođii ávkin go maŋŋel bohten HDK:i, design ja dáiddaduoji allaskuvlii Göteborgas 1970-logus. Doppe ledjen ovdalis go dat earát, go sii han eai diehtán maide gođđima ja tekstiilaávdnasiid birra. Vaikko sággamis dalle ii lean fávdnát stáhtus dáiddavuohkin, de heivii dat bures munnje; mus lea álo leamaš jáhkku dasa, vaikko dat gáibida olu gillilvuođa ja gierddahallama ja lea hui áddjás bargu. Olu boahtá das movt don oainnát ávdnasiid, movt dat heivejit oktii. Ja dasto jáhkán vel ahte olbmos ferte leat dihtolágan iešvuohta, veahá nággár, ja dan mun lean ge."
Ovdal go álggii ohppui Göteborgii váccii son guokte jagi bisti ráhkkaneaddji dáiddaoahpu Sunderby álbmotallaskuvllas Norrbottenis, gos oahpahuvvui sárgun, oljonjuohtan, grafihkka, akvarealla ja foto. Dát su árra barggut duođaštit su nanu sárgungálggaid ja ivdne-ja hábmenipmárdusa.
"Ádjánin hui guhká oahppat sárgut. Buohkat earát sárgo fiidnámus govaid skuvllas, muhto in mun. Mu mielas ledje mu sárgosat heajumusat ja romimusat. Danne fertejin analyseregoahtit iežan, manne lei munnje nu váttis sárgut, ja manne mun in goassege mannan skuvlla girjerádjosii? Doppe han buohkat earát guvle dáiddagirjjiid ja gávdne inspirašuvnna. Muhto mus lei iežas dáiddagirji oaivvis. Ja dan in háliidan cuvket, muhto baicca guorahallat buot maid háliidin muitalit, vai čavddisin nagodan bisuhit buot dan mii lei mu siste. Ja dat lea mávssolaš oassi mu sámi árbbis. Go mu máddarat leat gorron ja hábmen, de leat sii ávdnasis oaidnán mii das šaddá, ja dat lea čuvvon munnje."
Lea guhkes árbevierru Davviriikkain ja Eurohpás gaskkustit historjjáid sággojuvvon govaid bokte. Beakkáneamos ovdamearka lea Bayeux-rátnu, mii govvida Vilhelm I (Eŋgelasgillii William the Conqueror) falleheami Englándda vuostá ja doaruid Hastings báikkis jagis 1066. Rátnu, dahje frisa, mas leat ulloláiggit sággojuvvon beallemasa nala 1000-logu maŋit oasis, lea 50 cm alu, olles 70 mehtera guhku, ja lea okta gaskaáiggi buoremusat seilon sággamiin maid mii diehtit. Earret govaid de leat das maiddái oanehis teavsttat latiinnagillii, ja nu sáhttá dan muosáhit dego ođđaáigásaš govvaráidun. Seamma guoská 1100-logu Norgga Høylandsteppet nammasaš sággamii, mas lea oasážat juovlaevangeliumas. Mii diehtit ahte diekkár govvaovdanbuktimiin lei stuora mearkkašupmi muitalusaid muitaleamis dalle go oallugat eai máhttán čállit ja lohkat. Historjjálaš dáhpáhusat ja oskkoldatlaš dahje mytologalaš muitalusat seailluhit dás mávssolaš kollektiiva muittu. Sággandáidaga doaimmahedje sihke nissonat ja dievddut, geain ledje mearkkašahtti teknihkalaš máhtolašvuođat.
Dáinna 1000-jagi ságganvugiin lea Marakatt-Labba sajáiduvvan min áiggi áibbaš erenoamáš jietnan, gos muitalusat sápmelaččaid eallimis, mat leat njálmmálaččat fievrreduvvon buolvvas bulvii, ja dáidaga giella ollet buot rájiid rastá. Okta Marakatt-Labba nuorravuođa ovdagovain lei iešoahppan gironlaš tekstiiladáiddár Sten Kauppi (1922–2002), gii mearkkašahtti láhkái ovdanbuvttii iežas abstrákta dahje ekspressiiva govvidanvuogi sággama ja applikašuvnnaid bokte, dávjá fámolaš ivdneválljemiin. Iežas friddja bargguid bokte, main maiddái nuppástuhtii tekstiilabihtáid ja adnon tekstiillaid dovddolaš govvan, lei son mielde ođasteame ruoŧelaš tekstiiladáidaga 1960-ja 70-logus.
Marakatt-Labba dáidagiid dovdomearka lea su nákca bargat intuitiivvalaččat ja geahččaladdamiin; son geahččaladdá dađi mielde. Govvadáiddárin atná son deaŧalažžan ahte govva oažžu rievttes dássedeattu, ja son lea dihtomielalaš das goas berre bisánit – ipmirdit goas komposišuvdna lea dievaslaš. Son bargá dábálaččat almmá ovddalgihtii sárgumiid haga, dušše dalle go oažžu diŋgojumi, de sárgu son vuos. Okta ovdamearka lea Lodderáidaras, sággama ja applikašuvnna seaguhusteknihka mielde, man hábmii 2022:s Stuoradikki diŋgojumi vuođul. Dat heaŋgá stuoradiggelanja boađáhagas, gos politihkkárat ja journalisttat beaivválaččat gávnnadit. Dego sattáhalli ávvosis báitá beaivváš ja čuvget násttit min guvlui.
"Dáppe orui mu mielas heiveme bargat jorbadasaiguin, go visot han jorrá birrat-birra, ja nu han lea sámi kultuvra maid. Boazodoallu, luohti ja lávvu – buot manná birrat-birra," muitala Marakatt-Labba. "Muhto dat lei hui váttis bargu bargat. Don dieđát, tekstiillat ellet iežaset eallima, ja mun fertejin máŋgga dáfus giddet daid sadjái, vai bissot," čilge son. Sii geat besset dán dáidaga geahčadit dárkilit, oidnet ahte dat eahpitkeahttá lea erenoamáš dárkilis govvideaddji measttirbargu.
Marakatt-Labba atná smávva, jorba ságganrámmaid, vaikko dáidagat iešalddiset sáhttet leat hui stuorrát. Son atná iešguđetlágan tekstiillaid duogážin, dábálaččat beallemasa dahje iešguđetlágan silkkiid, ja son báidná buot ieš vai oažžu dan vuođu man háliida.
"Mun anán syntehtalaš ivnniid, go dat bissot buorebut." Dan botta go ságastalle, de iđiha son lođás aseheamos, geahppaseamos organsa, man lea dábuhan Walesas Englánddas. "Vuos čavgen seaidnái ja árvvoštalan movt das viidáseappot barggan."
Jus hui dárkilit geahččalit guorahallat su dáidaga duodjevugiid, de mii fuomášit ahte su áramus bargguin leat hui olu sákkaldagat hui bálddalaga, ja maŋit bargguid dovdomearka ges leat applikašuvnnat ja šearradet ivnnit. Son čilge: "Juo, dat lea proseassa, ja olmmoš han rievdá áiggi mielde. Muhtin áššiid sáhttá álkidahttit applikeremiin, muhto mun anán ain daid hui unna sákkaldagažiid váikkuhusa deaŧalažžan, ovdamearkka dihte jus muohttaga áiggun govvidit."
Marakatt-Labba dáidda facinere gehččiid iežas govvideaddji, ja dávjá humoristtalaš govahallannávccaiguin ja naivisttalaš geasuhanvugiin. Inspirašuvnna fáhte son dávjá nieguid bokte, ja vai daid muitá, de lea sus álo sierra niehkogirji seaŋgaguoras. Dáidagis Deattán (1984) boahtá dát čielgasit ovdan. Dás govviduvvo ilgadis scenario mas lávvui, gos olbmot leat ráfálaččat oađđime, márret almmolaš válddi ovddasteaddjit, stuora, čáhppes roahtuid hámis. Mii oaidnit gáskkahallan rumašlahtuid ja luovos rohttejuvvon oivviid – vardi hávváduvvamiid, vaikko Uksaáhkká lea ge fákteme uvssoha.
Eará deaŧalaš bargu mainna Marakatt-Labba bás ládje lea álgán, lea dáidda man Nasjonalmuseet lea diŋgon iežaset stuora čájáhussii jagis 2024. Dan lea son ožžon friddjavuođa hábmet iežas miela mielde. Dál ii dieđe vuos ieš, ii ge diŋgojeaddji ge, makkár dat loahpalaččat šaddá.
"Mun govahalan dán áigásaš bieggamillovuovddi, mii daid gaskkas gávdno? Girdi geađggit ja jieŋat, eallit mat eai duostta dohko, riedja ja heaggavárra dálvvi áigge. De soitet mašiinnat boahtit, oaidnit leaš."
Su bargu ovdána árjjalaš ja ritmmalaš sákkaldagaid bokte.
"Jus sákkan boastut, de in rađa. Dan in daga goasse. Mun dušše joatkkán barggu. Ii gánnát rahtagoahtit, dat dušše ájiha. Dalle baicca hutkkan eará sákkaldagaid daid nala, ja muhtomin dat sáhttá assut relieaffan, das sáhttá vaikko ámadadju albmanit. Danne ii daga maide jus muhtomin sággá boastut, go das sáhttá šaddat eará govvidus. In mun háliit ge ahte galgá leat ilá perfekšunisttalaš; háliidan baicca friddja bargat, sággat duohkot-deike dassážii go olles hápmi ilbmá."
Vaikko sus lea ge perfekšuvdnii vuosteháhku, de leat sus aŋkke gálggat álkit oažžut govaid muitalit juste dan maid lei jurddašan. Buot unna čuoggážat, ámadajuid gárvvit, muoraid ja ovssiid lihkastagat – buot dát geasuhit geahčči fuomášumi ja dihtomiela. Dán čáppa geassemánu giđđabeaivve go mii čohkohallat su atelieras, goas dálvvi bázahusat ain vuhttojit, muitala son ahte vánddardettiin dáid lagas birrasiin, johgátti mielde, vuovddis váccašettiin, sáhttet govat ilbmat:
"Oainnát ruškes máddagiid, juoidáid vielgáme daid gaskkas, vuorddašeame runiideami. Dalle jurddašalan ahte boahtte sákkastat galggašii šaddat jurdá dego dat. Mun govven iežan miela sisa, dego čuokkis, vai maŋŋil beasan dán muittu mielde bargat. Ja de šaddá movt šaddá. Barggut dollet mu badjin, ii leat mihkke mii dalle deaddá. Mu lagas olbmot soitet muhtomin fuolastuvvat. 'Vuoi, dárbbašat go nu olu bargat, don gal jámát fargga.' Muhto mun liikon iežan hommáide. Go sággamiin bargá, de olle jurddašit. Akvareallain manná buot nu jođánit. Mu mielas ii daga maide ahte ádjánan guhká."
